Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja sen aikana (25 §)Vuosilomalain 25 §:n 1 momentti koskee tapauksia, joissa työkyvyttömyys on alkanut ennen vuosiloman alkua ja 2 momentti tapauksia, joissa työkyvyttömyys alkaa vuosiloman jo alettua. Momenttien välistä rajanvetoa selostetaan 1 momentin yhteydessä. Työkyvyttömyydestä annettavasta selvityksestä on säännös3 momentissa. Loma ei työkyvyttömyystapauksissa siirry automaattisesti, vaan työntekijän on pyydettävä loman siirtoa. Pyyntöä ei vuosilomalain esitöiden (HE 238/2004) mukaan tulkita ankarasti. Lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen toimittaminen työnantajalle on tulkittavissa loman siirtopyynnöksi. Varminta on kuitenkin toimittaa työnantajalle muodollinen siirtopyyntö todisteellisesti. Siltä osin, kun vuosiloma siirretään, työntekijä on sairauslomalla ja työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Työkyvyttömyys loman alkaessa Jos työntekijä on työkyvytön loman alkaessa tai ennen loman alkua on tiedossa loman ajaksi osuva sairaanhoito tai siihen rinnastettava hoito (tavallisesti leikkaus), koko loma siirtyy. Työkyvyttömyys voi johtua myös ennenaikaisesti käynnistyvästä synnytyksestä. Fysikaalinen tai vastaava hoito, johon ei liity työkyvyttömyyttä, ei ole siirron peruste. Siirtopyyntö on esitettävä ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, siirtopyyntö on esitettävä niin pian kuin mahdollista (HE 238/2004). Ns. laillinen este voi tehdä mahdottomaksi ilmoituksen ennen lomaa. Ns. lailliseksi esteeksi on katsottu mm. työntekijälle vieraalla paikkakunnalla sattunut auto-onnettomuus (TN 796–66). Oikeuskirjallisuudessa ei kuitenkaan ole edellytetty laillista estettä ja on katsottu, ettei välttämättä ole mahdollista saada yhteyttä työnantajaan ennen loman alkua, jos työntekijä sairastuu viikonloppuna ennen maanantaina alkavaa lomaansa. Työneuvostokin on vahvistanut, ettei laillista estettä edellytetä (TN 1415–06). Tapauksessa työntekijä oletti ennen loman alkua nousseen kuumeen menevän nopeasti ohi, eikä pyytänyt loman siirtoa. Toisena lomapäivänä lääkäri totesi sairauden vesirokoksi ja työntekijä tavoitti neljäntenä lomapäivänä työnantajan edustajan, jolle esitti siirtopyynnön. Työneuvosto katsoi, että vuosilomalain 25 §:n 1 momentti verrattuna 2 momenttiin edellyttää, että pyyntö loman siirtämiseksi voidaan vain poikkeustapauksissa tehdä loman alkamisen jälkeen. Tässä tapauksessa sairauden laadusta saatu uusi tieto ja yrityksen muun henkilöstön lomat olivat kuitenkin olleet sellaisia poikkeuksellisia syitä, joiden vuoksi loman siirtämistä on vuosilomalain 25 §:n 1 momentin pääsäännöstä poiketen voitu pyytää vielä joitakin päiviä loman alkamisen jälkeenkin. Selostetussa lausunnossa jäi vastausta vaille kysymys sovellettavasta 25 §:n momentista, jos pyyntöä ei esitetä ennen loman alkua tai niin pian kuin mahdollista. Siirrytäänkö heti soveltamaan vuosilomalain 25 §:n 2 momenttia ja sen mukaista seitsemän päivän karenssia? Sanamuotonsa mukaisesti lainkohta koskee vain työkyvyttömyyden alkamista vuosiloman aikana. Vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan sovellettaisiin edelleen 1 momenttia. Loma siirtyisi ilman seitsemän päivän karenssia, mutta vasta pyynnön esittämisestä alkaen, ellei sitä ole esitetty niin pian kuin mahdollista. Vuosilomasta siirtyy se osa, jonka ajan työntekijä on työkyvytön. Jos pyyntö on poikkeuksellisesti voitu esittää vielä loman alkamisen jälkeen, loma siirtyy sen alkuperäisestä alkamisajankohdasta eikä vasta pyynnön esittämispäivästä lukien (TN 1415–06). Jos työkyvyttömyys päättyy kesken vuosiloman, loppuosa pidetään ilmoitettuna aikana ja siirretty osa kuten 26 §:n kohdalla tarkemmin selvitetään. Työkyvyttömyys loman alettua Työkyvyttömyyden alkaessa loman aikana on seitsemän kalenteripäivän (työkyvyttömyyspäivän) ylittävä loman osa siirrettävä, jos tätä pyydetään ilman aiheetonta viivytystä. Työkyvyttömyyden ilmettyä loman alkamisen jälkeen sallitaan jonkin pituinen aiheellinen viivytys pyynnön esittämisessä (TN 1425–06). Viivytyksen aiheellisuutta arvioidaan tähän ajankohtaan nähden. Pyyntöä ei tietenkään pidä ehdoin tahdoin viivyttää. Tämä seitsemän päivän karenssi voi kulua loman aikana vain kerran. Sitä ei kuitenkaan voi kerätä erillisistä sairauspäivistä. Päivillä tarkoitetaan tässä kalenteripäiviä. Siirrettävä loman osa taas tarkoittaa työkyvyttömyysjaksolle asettuvia lomapäiviä - yleensä kuusi päivää kalenteriviikossa. Selvitys työkyvyttömyydestä Työkyvyttömyydestä on esitettävä työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys. Vuosilomalain esitöiden (HE 238/2004) mukaan selvityksellä tarkoitetaan samaa kuin työsopimuslain sairausajan palkkaa koskevassa säännöksessä. Vastaavasti voidaan viitata sairausajan palkkaa koskeviin työehtosopimusmääräyksiin, jotka usein edellyttävät lääkärintodistusta (ks. oma työehtosopimus). Vaikka selvitys edellyttää pyyntöä, on syytä varautua antamaan se. Yleensä kannattaa välittömästi hakeutua lääkäriin ainakin 1 momentin tapauksissa. Aikoja voi olla vaikea saada lomaa edeltävänä viikonloppuna. Jos lääkäriin pääsee vasta loman alettua, on pyydettävä mahdollisuuksien mukaan taannehtiva lääkärintodistus. Lääkärin on merkittävä taannehtivaan todistukseen perustelu sille, miten hän on voinut päätellä sairauden alkaneen ennen lomaa. Ellei tämä ole mahdollista, työntekijä voi vedota taannehtivuuden osalta muuhun luotettavaan selvitykseen, perheenjäsenen kertomukseen tms. Laissa ei työneuvoston mukaan edellytetä, että työntekijän tulisi hakeutua hoitoon sairastumispäivänä säilyttääkseen oikeuden 1 momentissa tarkoitetun loman siirtämiseen (TN 1415–06). Viimeksi päivitetty 20.05.2009
|