Työssäolon veroinen aika (7 §)Työnteko on lähtökohtana lomanmääräytymistä laskettaessa. Työpäivien lisäksi lomaa ansaitaan kuitenkin myös työssäolon veroisina päivinä. Työssäolon veroisena aikana pidetään:(7 §:n 1 momentin mukaan) • kaikkea työstä poissaoloa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkkaa. Esimerkiksi oma vuosiloma ja irtisanomisaika ilman työvelvoitetta kerryttävät lomaa sekä työnantajan määräämä tai työterveyshuoltolain (1383/2001) mukainen lääkärintarkastus kerryttävät vuosilomaa. Vuosilomaa ei kerry silloin, kun palkanmaksuvelvollisuus perustuu työehtosopimukseen tai työsopimukseen (ellei kyse ole 2 momentissa tarkoitetuista tapauksista). Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu, että myös näiltä ajoilta kertyy vuosilomaa (ks. oma työehtosopimus). • aikaa, jona työntekijä on työvuoroluettelon ja tasoittumisjärjestelmän mukaan ollut poissa töistä, jotta työaika tasaantuisi keskimääräiseksi sopimuksen tai työaikalain (605/1996) mukaiseksi enimmäistyöajaksi. Saman kalenterikuukauden aikana työssäolon veroisia päiviä ovat kuitenkin vain neljä päivää ylittävät vapaapäivät, ellei vapaata ole annettu yli kuusi arkipäivää kestävänä yhtenäisenä vapaana. • työehtosopimuksessa lomaan oikeuttavaksi ajaksi sovittua aikaa (ks. oma työehtosopimus) (7 §:n 2 momentin mukaan) poissaoloa, jonka syynä on: 1) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa (TSL 4:1), tilapäinen hoitovapaa (TSL 4:6) ja pakottavista perhesyistä johtuva poissaolo (TSL 4:7). Hoitovapaa (TSL 4:3) ei kerrytä vuosilomaa. Uusi raskaus oikeuttaa keskeyttämään hoitovapaan (Kiiski C-116/06). Työntekijä ansaitsee uuden äitiysvapaan ajalta vuosilomaa. Oikeus äitiysvapaan palkkaan määräytyy työehtosopimuksen mukaan (ks. oma työehtosopimus).Työntekijän on ilmoitettava työnantajalleen uudesta raskaudesta. 2) sairaus tai tapaturma, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, tai jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen (työntekijä on sairas vielä 31.3. jälkeen), enintään 75 työpäivää samaa sairautta tai tapaturmaa kohden. Esimerkki Työntekijä oli terveenä 1.4.2006 alkaen tammikuun 2007 puoliväliin saakka. Sitten hän on sairaana kahteen otteeseen: ensin tammikuun 2007 puolivälistä alkaen kesäkuun 2007 puoliväliin, yhteensä 100 työpäivää, ja vielä syyskuun 2007 alusta lokakuun 2007 loppuun 40 työpäivää Ensimmäiseltä sairausjaksolta kertyy vuosilomaa 75 työpäivältä. Sairausjakson loppuajalta 25 sairaustyöpäivältä ei enää kerry vuosilomaa. Toisen sairausjakson kaikilta 40 sairaustyöpäivältä kertyy uutta vuosilomaa. Koska 1.4.2007 alkaneen lomanmääräytymisvuoden ajalle ajoittuneista kahdesta sairausjaksosta ensimmäiseltä 25 sairaustyöpäivältä ei kertynyt vuosilomaa ja vain toisen sairausjakson 40 sairaustyöpäivältä kertyi vuosilomaa, työntekijälle voi tulla vielä 35 vuosilomaa kerryttävää sairaustyöpäivää lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3.2008 mennessä ennen kuin tämän lomanmääräytymisvuoden osalta vuosiloman ansainnan enimmäismäärä 75 (sairaus)työpäivää täyttyy. 3) lääkärin määräämä, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettava lääkinnällinen kuntoutus, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, tai jos kuntoutus jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen (työntekijä on kuntoutuksessa vielä 31.3. jälkeen), enintään 75 työpäivää kuntoutusjaksoa kohden. 4) karanteeniaika (sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys). 5) opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa. Työntekijän on heti opintovapaan jälkeen palattava töihin. 6) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisaika. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan. 7) lomauttamista enintään 30 työpäivää kerrallaan. Jos työntekijä lomauttamisen jälkeen palaa töihin lyhyeksikin ajaksi ja joutuu uudelleen lomautetuksi, 30 päivän laskenta alkaa uudestaan (TN 1328–96, TN 1212–87 ja TN 1993–83). 8) lomauttamista vastaava työviikkojen lyhentäminen tai muu siihen verrattava työaikajärjestely, enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden vaihtumisen yli, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden vaihtumisesta. Esimerkki Työntekijän lyhennetty työviikko alkoi 2.5. ja päättyi seuraavana vuonna 15.10. Hän ansaitsee täyden loman kuusi kuukautta 2.5. alkaen (2,5 pv/kk) eli 1.4.–30.10. Tämän jälkeen lomaa ei kerry ajalta 1.11. – 31.3. Lomanmääräytymisvuoden vaihduttua lomaa kertyy taas 1.4. alkaen (2,5 pv/kk) kuusi kuukautta 30.9. saakka ja sitten taas 15.10. alkaen (2,5 pv/kk). 9) reservin harjoitusta tai ylimääräistä palvelusta tai siviilipalveluslain (446/2007) 58 §:ssä tarkoitettua täydennyspalvelusta tai 64 §:ssä tarkoitettua ylimääräistä palvelusta. Sen sijaan asevelvollisuus, vapaaehtoinen asepalvelus, siviilipalvelu tai palveleminen YK:n rauhanturvajoukoissa eivät kerrytä vuosilomaa. 10) sellaista julkisen luottamustehtävän hoitamista tai todistajana olemista, joista lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai joista kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella. Vuosilomaa kerryttävää aikaa on myös - aika, jonka muiden työntekijöiden loma estää työntekijää tekemästä omaa työtään - matkustuspäivä, vaikka matkustaminen ei olisikaan työaikaa - oppisopimuksen (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/98) tietopuoliseen koulutukseen osallistuminen. Työssäolon veroiset päivät ovat yleensä samat 14 päivän ja 35 tunnin ansaintasääntöjen piirissä oleville. Poikkeukset koskevat 35 tunnin sääntöä: • sairaus ja kuntoutus: enintään 105 kalenteripäivää (listan kohdat 2 ja 3) • opintovapaa ja lomauttaminen: enintään 42 kalenteripäivää (listan kohdat 5 ja 7). Näiden enimmäiskalenterijaksojen ylityttyä työssäolon veroista aikaa ei kerry. Päällekkäiset poissaolosyyt Jos työntekijä on poissa työstä samanaikaisesti eri syistä, poissaolon syynä pidetään ensimmäistä syytä (ns. aikaprioriteettiperiaate). Jos useampi peruste alkaa samanaikaisesti, poissaoloperusteena pidetään sitä perustetta, jonka soveltaminen johtaa työntekijälle edullisempaan ratkaisuun. Esimerkki Työntekijän ollessa sairauden takia estynyt tekemästä työtään yrityksessä alkoi lakko, joka koski myös hänen työtään ja joka jatkui vielä työkyvyttömyyden päätyttyäkin. Työnseisausta oli työkyvyttömyyden päättymisestä lähtien pidettävä poissaolon syynä. Poissaoloaikaa ei työkyvyttömyyden päättymisen jälkeen pidetty työssäolopäivien veroisina päivinä. Jos on epäselvää, kumpi este on alkanut ensin ja kumpaa on näin ollen pidettävä ensisijaisena, perusteeksi on esimerkiksi lomauttamisen ja työnseisauksen osalta otettava työnteon esteen tosiasiallinen aloittamisaika eikä ilmoituksen antamisajankohta (TN 2013 - 74). Viimeksi päivitetty 22.06.2009
|