Käytetäänkö satamalakkoa työsulkuna?

[Rale]

AKT hieman ihmetteli yritysten levollisuutta kalliin ja tuhoisan lakon edellä. Satamalakkoa on itse asiassa erittäin helppo käyttää laittomana työsulkuna. Lisäksi syyn saavat niskoilleen lakkolaiset, eivätkä työnantajat. Nyt on jo kuulunut erilaisia syyllistäviä kommentteja, ahtaajat kuulemma saavat niin tähtitieteellisiä palkkoja jo nytkin, että kehtaavatkin vielä vaatia lisää. Perättömiä juttujahan nuo ovat, mutta saattaa ne joku maitoparta uskoakin.

Tällaisessa tilanteessa aina hieman mietityttää, että pitäisikö ottaa käyttöön työnantajapuolen innokkaasti lanseeraama konsepti paikallisesta sopimisesta. Tähän sovellettuna se on täsmälleen sama kuin saarto tai boikotti. Työnantaja 'X':le ilmoitetaan ettei yrityksen tavaratoimitukset eivät liiku minnekään ennen kuin yritys tekee erillisen sopimuksen kuljetuksien ja siirtojen hinnoista ja näiden tekemiseen osallistuvien palkoista ammattiyhdistyksen kanssa. Perustana voisi sitten käyttää vaikkapa näitä yritysten julkisuuteen antamia utopistisia tietoja jonkun ammattiryhmän palkoista, kuten tässä tapauksessa ahtaajien kuukausipalkat voisi edellyttää olevan siinä viiden tonnin pinnassa. Boikotti sitten jatkuu niin pitkään, että allekirjoitus löytyy. Sen jälkeen siirrytään seuraavan yrityksen kohdalle. Näin käydään läpi kaikki tai ainakin suurin osa alan yrityksistä. Sitten voisi jo alkaa neuvotella alalle keskitettyä työehtosopimustakin.

Vanhoilla eväillä ei nykyään enää pärjää, siksi meidänkin on uudistuttava.

[Matti Naapuri]

Olen samaa mieltä, "korpityösululta" tämä näyttää.
Eikö edellä esitettyä mallia voisi jo ottaa käyttöön? Tai no, pitäähän siitä ensin vähän neuvotell, jos ei sitten vastata ta huutoon!
Kyllä te tiedätte
Muutenkin voisi niputtaa kaikki palkansaajia koskevat työehdot, kuten niiden toteuttaminen ja valvonta, saman ehdon taakse.
Kun kerran työnantaja yhdistelee edunvalvontaansa, niputtaen eri aloja yhteen niin kai se pitää ketjuttaa palkansaajaosapuolenkin sopimusehdot, jolla tehdä todellisia käytännön fuusioitumisia, eikä hääräillä vain näillä TU:n näpertelyfuusioilla.
Jo kerran joku työehto jää toteutumatta, niin silloin se tarkoittaa, ettei toimi mikään. Eikö tämä olisi taspuolista ja oikeudenmukaista, ettei paperimiehenkään tarvitse valittaa, että tehdas pysähtyy kun varastot täyttyy. Olisimme reilusti yhteisellä asialla, olipa syy sitten mikä tahansa.

Jäsenhankintakin olisi turvattu.

Matti Naapuri

[Juha Kivistö]

AHT:n (satamissa toimivat esimiehet ja tekniset) jäsenet ovat aika kinkkisessä tilanteessa. Työnantaja on lopettanut heidän palkan maksun väittämällä, että AHT:n jäsenillä on työsopimuslaissa säädetty intressi lakon lopputulokseen, eli käytännössä ilmeisesti tulkitsevat, että AHT saisi samat asiat kuin AKT:n ahtaajat jos heidän vaatimukset menisi läpi. Tilanne on erittäin kinkkinen, koska tällaisessa tilanteessa henkilöille ei lain mukaan tarvitse maksaa palkkaa sitä 7 päivää eikä henkilöt pääse ansiosidonnaiselle! AHT:llä on sopimus voimassa maaliskuun loppuun, joten jos he menisivät lakkoon niin se olisi laiton lakko!!! Mielenkiintoista, että tuossa YLE:n uutisessa väitetään, että AHT:n neuvottelut olisi aloitettu. Minä kuulin kyllä tänään toista...

TU:n satamissa olevien ahtaus-alan sopimuksen piirissä olevien jäsenten palkan maksua ei ole lopetettu!

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politii ... origin=rss

[Rale]

Kyllä tuo palkanmaksun laiton lopettaminen viestii pienestä hämmingistä esiripun takana. Luonteeltaan teko on hätiköity, se ei pitäisi olla ylivoimainen osoittaa oikeudessa, että vaatimalla samanlaisia tai samantapaisia ehtoja jossakin työehtosopimuksen kohdassa ei osoita sitoutumista kyseiseen työehtosopimukseen. Epäsuorasti sillä on merkitystä, mutta siinä tarvitaan jo lahjottu tuomari niputtamaan ne yhteen.

Olisikohan se liian vaikeaa kylmän rauhallisesti rajata ne satamat tehdyn työehtosopimuksen ulkopuolelle, joissa palkanmaksusta ei ole päästy sopimukseen? Toisin sanoen antaa hieman palautetta näille pullikoiville työnantajille. Nämä voi sitten myöhemmin liittää siihen mukaan erillissopimuksella kun sopimukseen päästään.